Kirjan kirjoittaja Susanna Kokkonen
Kirjan arvostelija Raija Mattila
Otan kirjan käteeni ja tunnustelen sitä kantta avaamatta. Jo kaunis kansi puhuu paljon: Isä, Poika, Pyhä Henki/henki, sielu, ruumis – Daavidin tähti.
Ymmärrän, että tämä kirja kertoo pääasiassa Jumalan valitsemasta, juutalaisesta kansasta ja sen kohtaloista maailman myrskyissä sekä siitä, mitä tarkoittaa, kun joku kansa tai ihminen on johonkin tehtävään valittu. Tuoko se mukanaan välittömästi suuren suosion ja menestyksen tässä maailmassa vai nostaako se esiin kateuden, vihan – jopa vainon? Voiko ihminen kunnioittaa valintaa ja olla iloinen toisen puolesta vai pyrkiikö hän omassa ulkopuolisuuden tunteessaan painamaan alas ja hiljentämään sen, jolla näyttää olevan jotain, mikä itseltä puuttuu – terve identiteetti.
Kirjaa avatessani ja sisältöä tutkiessani huomaan, että pääasiassa on kysymys antisemitismistä, joka on vihamielistä suhtautumista juutalaisiin mutta myös muihin valtavirrasta poikkeaviin ryhmiin joko heidän uskonsa, kansallisuutensa tai minkä hyvänsä syyn vuoksi, johon kulloinkin tarvitaan syyllinen. Vihamielisyys voi kohdistua niin yksilöihin kuin ryhmäänkin sekä heidän identiteettiään vahvistaviin elementteihin.
Itse kirja on tiivis paketti pääasiassa juutalaisen kansan kokemista vainoista historia saatossa mutta myös paljon muusta, mitä ajassa on liikkunut, ja miten asiat ovat linkittyneet toisiinsa muuttuvassa maailmassa.
Sen sisältö on tarkkaan valittu, tutkittu, mietitty ja jäsennelty; siinä näkyy kokemus, tieto ja taito. Kirja on helppolukuinen huolimatta sen sisältämästä asiapitoisesta tekstistä. Siinä on paljon painavaa asiaa, joten kevyttä luettavaa se ei ole. Kirja ei sinällään kerro varsinaisesti yksilöihmisten kokemuksista vaan pääsiassa kansan kohtaamista vainosta ja sen ilmentymistä, syistä ja seuraamuksista ajan saatossa. Kirjan lopussa on laaja lähdeviiteosio, jonka kautta voi omaa tietämystään kartuttaa ja tutustua lisää asiaan liittyvään aineistoon muualla niin tahtoessaan.
Susanna Kokkonen on kirjoittanut kirjan, joka on erittäin tiivis ja rehellinen kannanotto ja dokumentti siitä, mitä kaikkea valitulle kansalle on matkan varrella tapahtunut ja voi tapahtua. Se koskettaa niin juutalaista kuin pakanaakin ketään kylmäksi jättämättä. Kansojen ja ihmisten kohtalot kietoutuvat yhteen niin monin eri tavoin tänäkin päivänä.
Itselläni nousi pintaan monia kysymyksiä. Onko antisemitismi kuollut vai nostaako se yhä edelleen tänä päivänä rumaa päätään kansojen keskellä? Ulottuuko se vain Israelin kansaan vai voiko se koskettaa mitä tahansa maata, kansaa tai yksilöihmistä? Voidaanko sanoa, että rotuun, uskontoon ja kansalliseen taustaan perustuva viha nyt on systemaattisempaa ja väkivaltaisempaa kuin aiemmin? Meidän on tehtävä pesäero aatteisiin ja lähtökohtiin, jotka johtavat vääränlaiseen tulkintaan ja suhtautumiseen muita etnisiä tai uskonnollisia tai vain muita porukasta poikkeavia kohtaan. Keskustelun aiheita ja pohdintoja teoksen pohjalta varmasti riittää.
Tämä kirja on yksi tärkeimmistä tämän ajan keskellä. Se on ehdottomasti hankittava, luettava ja säilytettävä myös tuleville polville. Suosittelen kirjan lukemista ja aiheeseen tutustumista lämpimästi kaikille, joita kiinnostaa ihminen ja ihmisenä toiselle ihmiselle oleminen Luojaamme unohtamatta.
Vaikka saamme elää tätä päivää eilisen unohtaen, muistetaan kuitenkin mennyt oppiaksemme siitä. Paljon on anteeksipyydettävää ja -annettavaa meillä kaikilla. Vain Jumalan armo vapauttaa meidät elämään tervettä elämää tässä hetkessä vainojenkin alla.
Kirjailijalta on tekeillä kirjaan toinen, kristityt pysäyttävä osa, ja se ilmestyy tällä tietoa ensi talven aikana.
Raija Mattila